Mä ja mun tanttu

Olipa kerran kaunis ilta, hyvä ystävä ja kamera. Toisin sanoen mahtava tilaisuus muutamalle asukuvalle.

Taivaanrannan maalari

Hei ihanat lukijani, te jotka vaivaudutte vähän väliä mun höpöttelyjä tsekkaamaan, ja tekin joille tämä postaus saattaa olla ensimmäinen jonka multa luette. Tänään puhutaan unelmista.

Mulla on elämäni aikana ollut monia unelmia, niin kuin varmaan jokaisella muullakin. Pienempänä mun unelma-ammatteina oli laulaja, näyttelijä, opettaja, eläinlääkäri, lentäjä sekä lukuisat muut ammatit. Aikuisena muutama lapsi ja lemmikkieläimiä, ihana aviomies elämän loppuun saakka, ja niin edelleen. Tällä hetkellä mulla ei ole harmainta hajua mikä mä haluan olla tai mitä haluan tehdä, mutta ei se oikeastaan haittaa.

Olen aika lailla realisti, looginen ajattelija, jos rupean oikeasti ajattelemaan mun päämääriä. Olen kyllä kuullut sanan taivaanrannan maalari useampaankin kertaan, sillä tykkään vajota oman pääni sisään pohdiskelemaan ja kuvittelemaan eri tapahtumia, unelmia, vaikka niistä jotkut eivät kaiken järjen mukaan tulisi koskaan toteutumaankaan.

Haluan mun elämän aikana matkustella, luoda hyviä ja kestäviä ihmissuhteita, jutella jonkun kanssa koko yön, nähdä monet tähtitaivaat ja monet auringonlaskut, tehdä roadtripin, lukea mahtavia kirjoja, oppia kieliä, tuntea oloni turvalliseksi, rakastaa ja olla rakastettu, olla koskaan menettämättä toivoa, olla hyvä ja ystävällinen, uida merissä, ottaa riskejä ja oppia uusia asioita, selviytyä omillani, saada kirjeen, oppia päästämään irti, tutustua johonkin ihmiseen aivan ennalta-arvaamattomalla tavalla, kokea pieniä ja suuria muutoksia, nauttia, olla onnellinen, kasvaa vahvaksi, oppia ajattelemaan, puhumaan ja kirjottamaan, kasvaa ihmisenä, ottaa muut ihmiset huomioon, oppia tulkitsemaan omiani ja muiden tunteita, oppia itsekuria ja pitää kiinni niistä asioista, mitkä ovat tärkeitä.

 

Tässä hetkessä kun mietin mun unelmia, mun suurimpana tavoitteena on, että kun mä vanhana mietin taaksepäin mun elämää, voin miettiä kuinka sain kaiken sen mitä halusinkin elämältä. Se, mihin mä elämässäni päädyn, kenen kanssa ja mitä tekemään, selviää lopulta, ja sitä kohti kuljen vain omien tuntemusteni mukaan.

Monet mun unelmat ovat jo toteutuneet, monet eivät varmaan ikinä tule toteutumaan, mutta se ei olekaan se pointti. Omien unelmien tavoitteleminen tekee niistä totta. Mutta jos et saa hyvää oloa jo pelkästä tavoittelemisesta, jos sen päämäärän tavoitteleminen tuo vain stressiä tai pahaa oloa, onko lopullinen päämäärä sen arvoinen? Jos kuitenkin haluaa jotain tarpeeksi, tietää mitä sen saaminen vaatii ja on valmis sen uhraamaan, voi olla todella ylpeä päämäärän saavuttaessaan.

Millaisia unelmia sulla on?

Me and my fluffy coat

Niin kuin jo ostospostauksessani ylistin, tää takki on mun talven kylmien ja pimeiden päivien pelastaja, sen lisäksi että on ulkonäöltään juuri sellainen kuin haluaisinkin. Lemppareiden listalla toisena onkin tämä sininen huivi, jota mun päällä näkee lähes joka päivä.

Haluaisin niin paljon asukuvia, varsinkin nyt kun mulla on näitä uusia vaatteita, mutta näihin kuviinkin tarvitsee sen hyvän sään, kuvaajan tottakai ja pienoisen panostuksenkin. Ottaen huomioon myös, että pimeäkin tulee jo neljän maissa, aikaakin on vaikea löytää. Mä oon muutenkin nämä pari viikkoa ollut oikeasti vain kotona, uppoutuneena koulujuttuihin ja väsymykseen. (Nämäkin kuvat ovat  koulussa otettuja, ylläripylläri.) Ei siinä ole ehtinyt, eikä edes huvittanut miettiä paljoa mitään kuvaussessioita, kun en ole oikein kavereitakaan nähnyt. No mutta, eiköhän näitä nyt vielä ehdi napsia!

Mulla on huomenna viimeinen koe, jonka jälkeen voikin huokaista helpoituksesta. Vaikka maanantaina ja tiistaina onkin vielä koulua, päivät ovat onneksi sen verran rentoja, että loman voi melkeimpä laskea jo viikonloppuna alkaneeksi, mun mielestä ainakin. (Maanantaiaamuna herätessä tuo fiilis saattaa olla ihan käänteinen, mutta turha nyt sinne asti miettiä...)

Mitkä on teidän lempparivaatteita/asusteita tänä talvena?

Sunnuntainen minä

Tähän postaukseen ei tulekaan paljon tekstiä, mutta kuvia senkin puolesta. Oltiin nimittäin sunnuntaina ystäväni kanssa räpsimässä kuvia, ja mun mielestä ne onnistuivatkin aika hyvin, joten halusin sitten jakaa niitä vähän teillekin! Jotenkin nää kuvat näyttävät aika huonolaatuisilta täällä blogissa, vaikka mun koneella niissä on hyvä laatu. :( Eiköhän niistä joka tapauksessa kuitenkin selvää saa!

Alkuun kuitenkin lyhykäisiä kuulumisia. Niin kuin ehdinkin jo pelätä, tänään oli tuskaista nousta kouluun, vaikka koulu alkoikin "vasta" yhdeksältä. Matikan kaksoistunnilla alkoivat silmät painua kiinni, mutta sinnittelin hereillä koulupäivän loppuun. Onneksi pääsimme koulusta sen verran ajoissa, että ehdin bussiin ilman ylimääräistä odottelua. Kotona sitten ruokaa suuhun ja omaan sänkyyn. ♥︎ Tänään ulkona oli koko päivän tuommoinen inhottava sumu, joka ei vain ottanut lähteäkseen. Sekin sää kyllä edusti tätä yleistä maanantaifiilistä! Onhan se kyllä niin, että maanantai ei päivänä ole niinkään se ongelma, vaan se yleinen asenne maanantaita kohtaan. Tässä tapauksessa mun asenne ei nyt tänään ainakaan ole kohdillaan, hups. Jospa kuitenkin huomenna tää ilmapiirikin olisi jo vähän koholla...

paita - Ginatricot / huivi - Ginatricot / housut - Dr. Denim / kengät - Palladium / kello - Daniel Wellington

Jotain pientä minusta

Moikka! 

Olen Saara Viitanen, pian (joulukuussa) 15 vuotta täyttävä ysiluokkalainen. Aluksi vähän yleistietoa minusta: Asun Seinäjoella, Eteläpohjanmaalla. En harrasta tällä hetkellä mitään, olen soittanut oboeta ja pianoa, ja ollut käsityökoulussa. On sitä tullut kokeiltua muun muuassa myös kuoroa ja tanssia, mutta mikään ei ole oikein kunnolla napannut. Vapaa-ajalla tykkään olla ystävieni kanssa, lenkkeillä, lukea, katsoa tv-sarjoja (tällä hetkellä katson toista kertaa läpi Teen Wolfia, ah Dylan), rentoutua ja milloin mitäkin. Ruoka myös on lähellä sydäntä, joskus tulee ehkä herkuteltua vähän liikaakin. Inhoan kylmää ja pimeää, kesä onkin talvea enemmän mun mieleen. Rakastan matkustamista, ja tälläkin hetkellä on eräs reissu tiedossa, josta varmaan päivitän sitten joskus tännekin!

Mulle ehdottettiin blogin tekemistä, ja olen miettinyt sitä itse ennenkin. Tykkään kirjoittaa ja ilmaista sillä tavalla mielipiteitäni, ja osaankin kirjoittaa ajatuksiani paremmin kuin puhua. Postailen tänne yleisisiä asioita päivistäni lifestyle-blogin tyyliin, välillä tulee varmaan jotain erikoisuuksiakin.

Luonteestani voin itse kertoa sen verran, että stressaan aika paljon. Yleensä kouluasioista, mutta myös muistakin. Laiskuus on mun toinen pahe. Minkä mä sille voin, jos tykkään enemmän maata sängynpohjalla kuin tehdä hommia? Eihän se vain aina onnistu, pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Kiinnyn ihmisiin helposti, ja vihaan riitelemistä. Ärsyynnyn ja suutun joskus aivan pienistä asiosta, mutta lepyn yleensä todella nopeaa, mikä välillä on ihan hyvä asia, mutta välillä toisaalta huonokin. Olen suunnittelija, ja suunnittelen asioita yleensä aina etukäteen. Puhun itselleni aina pääni sisällä, ja melkein aina englanniksi. Olen mietiskelijä ja pyrin ajattelemaan asioita loogisesti. Nauran väärissä tilanteissa. Käytän paljon aikaa hiuksiini, kun taas naamaani en juuri ollenkaan, ja olenkin lähes aina meikittömänä. Olen romantikko. Hyvinä päivinä saatan olla todella energinen ja täynnä intoa, ja huonoina päivinä ei huvita tehdä mitään.

Liitin tähän postaukseen vielä pari kuvaa itsestäni, että saatte musta edes jonkinlaisen kokonaiskuvan. Kommentoikaa vain mielipiteitänne tästä ensimmäisestä postauksesta, aiheitakin voitte ehdottaa jos on jotain mistä haluaisitte erityisesti lukea. Hyvää syyslomaa kaikille!