Suurin syy miksi alunperin menimme Las Vegasiin on se, että olimme bookanneet kolmipäiväisen erilaisten kansallispuistojen/kanjoneiden opastetun retken, joka lähti ja loppui sinne.
Näimme viisi eri nähtävyyttä reissun aikana. Ensimmäisenä päivänä menimme Zion National Parkiin ja Bryce Canyoniin. Toinen päivä kului kapeassa Antilope Canyonissa ja jeeppiajelulla Monument Valleyssä, joka on kuuluisa monista lännenleffoista. Viimeisenä päivänä kävelimme Grand Canyonin reunalla.
Parhaimpana mun mieleen jäi ylemmissä kuvissa näkyvä Antilope Canyon, johon menimme toisena päivänä. Laskeuduimme 14 hengen ryhmänä kapeaan kanjoniin, jossa juuri ja juuri mahtui liikkumaan kapeassa ja mutkikkaassa käytävässä. But oh man, it was pretty. Meidän ryhmän oppaama oli alkuperäisasukas joka oli valokuvaaja, ja hän näytti kaikki parhaat paikat valokuvien ottamiseen, ja jopa sääti kameramme asetukset, jotta saisimme upeita valokuvia. Ja wow, upeita niistä tulikin. Tuo paikka onkin kuulemma todella suosittu valokuvaajien keskuudessa. En ollut koskaan kuullutkaan tuosta kanjonista, mutta onneksi sain sen koettua. Maan pinnalta päin katsottuna se näyttää vain pieneltä halkeamalta maan pinnassa, johon ei näy edes sisään, mutta sinne laskeuduttuaan se on aivan mahtava.
Parhaimpana mun mieleen jäi ylemmissä kuvissa näkyvä Antilope Canyon, johon menimme toisena päivänä. Laskeuduimme 14 hengen ryhmänä kapeaan kanjoniin, jossa juuri ja juuri mahtui liikkumaan kapeassa ja mutkikkaassa käytävässä. But oh man, it was pretty. Meidän ryhmän oppaama oli alkuperäisasukas joka oli valokuvaaja, ja hän näytti kaikki parhaat paikat valokuvien ottamiseen, ja jopa sääti kameramme asetukset, jotta saisimme upeita valokuvia. Ja wow, upeita niistä tulikin. Tuo paikka onkin kuulemma todella suosittu valokuvaajien keskuudessa. En ollut koskaan kuullutkaan tuosta kanjonista, mutta onneksi sain sen koettua. Maan pinnalta päin katsottuna se näyttää vain pieneltä halkeamalta maan pinnassa, johon ei näy edes sisään, mutta sinne laskeuduttuaan se on aivan mahtava.
Bryce Canyon oli toinen todella kaunis paikka. Sinne myös laskeuduimme pientä polkua pitkin, ja törmäsimme matkalla moniin pikkueläimiin. Näkymät olivat kyllä näkemisen arvoiset.
Crand Canyon oli kaunis. Silti, en sanoisi että se oli pettymys, mutta se ei vastannut kuitenkaan ihan mun odotuksia. Me taidettiin katsoa koko kanjonia vähän huonolta puoleltakin, sen "huonommasta" sivusta, joten ei saatu siitä irti niin paljoa kuin oltaisiin voitu jostain muusta näkökulmasta. Se mikä yhdeltä sivulta nähtiin oli muutenkin vain pintaraapaisu koko kanjonista, ja kokonaisuudessaan kanjonihan on noin 450 kilometriä pitkä. Vietettiin siellä vain kolme tuntia, ja oltiin juuri keskipäivällä, mikä kuulemma on just se huonoin aika, koska valo ei oo silloin niin hyvä. Meidän ryhmässä ollut amerikkalaisperhe oli varannut helikopteriajelun kanjonin ylitse, ja he kerroivat että sieltä katsottuna näkymä oli aivan henkeäsalpaava, joten katselupaikka on kyllä aika iso tekijä koko hommassa. Jos saan joskus mahdollisuuden mennä tuonne uudestaan, menen todellakin, ehkä silloin voin päästä itsekin katsomaan kanjonia ihan uusin silmin helikopterin kyydissä.
Monument Valley oli mielenkiintoinen, oli kiinnostavaa kuulla varsinkin erilaisista elokuvista joita siellä on kuvattu, esimerkiksi Indiana Jones, Transformers ja Forrest Gump. Myös Metallica on tehnyt musiikkivideon yhden suuren kivenjärkäleen huipulla. Monument Valley on laakso, jossa on eroosion muovaamia suuria kivipaaseja. Olimme siis jeeppiajelulla, ja pysähdyimme välillä kuuntelemaan oppaan kertomuksia ja ottamaan kuvia. Pysähdyspaikoilla sai ostaa myös ihania alkuperäisasukkaiden käsintehtyjä koruja, ja kyllä sieltä pari tarttuikin mukaan.
Monument Valley oli mielenkiintoinen, oli kiinnostavaa kuulla varsinkin erilaisista elokuvista joita siellä on kuvattu, esimerkiksi Indiana Jones, Transformers ja Forrest Gump. Myös Metallica on tehnyt musiikkivideon yhden suuren kivenjärkäleen huipulla. Monument Valley on laakso, jossa on eroosion muovaamia suuria kivipaaseja. Olimme siis jeeppiajelulla, ja pysähdyimme välillä kuuntelemaan oppaan kertomuksia ja ottamaan kuvia. Pysähdyspaikoilla sai ostaa myös ihania alkuperäisasukkaiden käsintehtyjä koruja, ja kyllä sieltä pari tarttuikin mukaan.
Zionin kansallispuistosta en ollut niin vaikuttunut, saattoi johtua siitä, että se oli ensimmäinen stoppimme ja olin vielä aika väsyksissä, emmekä viettäneet sielä kovin paljon aikaa. Vaelsimme puistossa muutenkin vain lyhyen matkan, joka ei ollutkaan mikään vaikuttavin matka, ja vasta jälkikäteen tajusimme mitä muitakin vaellusvaihtoehtoja olisi ollut.
Meitä oli retkellä 13 hengen ryhmä, plus mahtava oppaamme. Tuona kolmen päivän aikana tutustuimme moniin uusiin ihmisiin eri maailman kolkista, ajoimme 1700 kilometriä minibussilla laulaen, vitsaillen ja nukkuen samalla, näimme mahtavia nähtävyyksiä, söimme grilliruokaa ja paistoimme vaahtokarkkeja nuotion ääressä, kuulimme mielenkiintoisia tarinoita, nautimme milkshakea route 66:llä ja napsimme mahtavia kuvia. Tuo reissu oli kyllä koko Amerikan puolen kohokohta, ja se oli rehellisesti todella rikastuttava. Oli niin mukavaa tavata ja jutella ihmisille eri kulttuureista, ja joihinkin näistä ihmisistä oon pitänyt yhteyttä vielä reissun jälkeenkin.
Meitä oli retkellä 13 hengen ryhmä, plus mahtava oppaamme. Tuona kolmen päivän aikana tutustuimme moniin uusiin ihmisiin eri maailman kolkista, ajoimme 1700 kilometriä minibussilla laulaen, vitsaillen ja nukkuen samalla, näimme mahtavia nähtävyyksiä, söimme grilliruokaa ja paistoimme vaahtokarkkeja nuotion ääressä, kuulimme mielenkiintoisia tarinoita, nautimme milkshakea route 66:llä ja napsimme mahtavia kuvia. Tuo reissu oli kyllä koko Amerikan puolen kohokohta, ja se oli rehellisesti todella rikastuttava. Oli niin mukavaa tavata ja jutella ihmisille eri kulttuureista, ja joihinkin näistä ihmisistä oon pitänyt yhteyttä vielä reissun jälkeenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti